KAAKAMONIEMEN LOHIPATOYHTYMÄ

Kaakamoniemen lohipatoyhtymä

Kaakamonniemen lohipatoyhtymä on Kaakamon-Ruottalan osakaskunnasta erillinen, itsenäinen yhteisetuusyhtymä, johon sovelletaan samaa yhteisaluelakia (758/1989) kuin osakaskuntiinkin.

Lohipatoyhtymällä on erityisperusteinen kalastuspaikkaoikeus lohipadolle, joka tunnetaan myös nimellä niemipato, Kemijokisuun länsipuolella Rajakarista Kaakamoniemeen päin, juuri kuntarajan Tornion puolella. Kalastuspaikka sijaitsee Kaakamon-Ruottalan osakaskunnan vesialueella. Kalastusoikeus on nykyisin vuokrattuna yhdelle ammattikalastajalle ja padolla kalastetaan pääasiassa Kemijoen velvoiteistutuksista peräisin olevia lohia.

Vuokrasopimusta on jatkettu nykyisen kalastajan kanssa koronatilanteesta johtuen kalastuskaudelle 2021 entisillä ehdoilla.

Lohipatoyhtymän päätösvaltaa käyttää osakasten kokous ja hallinnosta huolehtii vuosittain valittava johtokunta. Osakkaisiin kuuluu pääosa Kaakamon kylän vanhoista talonumeroista sekä seitsemän talonumeroa Ruottalan kylästä. Näistä talonumeroista muodostuneille kiinteistöille kuuluu osuus yhteisenä etuutena lohipatoyhtymästä.

Lohipatoyhtymällä on Kaakamonniemen kalakentällä kulttuurihistoriallisesti arvokas Niemipirtti, joka ennen oli padolla vuoroittain kalastavien tukikohtana. Nykyisin Niemipirttiä käytetään kokous- ja tapahtumatilana.

yhteystiedot

historiaa

Kaakamoniemen lohipatoyhtymällä on erityisperusteinen kalastusoikeus lohen ja taimenen patokalastukseen. Pato on sijainnut samalla paikalla ainakin 1500-luvulta, todennäköisesti jo aikaisemmin. Lohipatoyhtymällä on aina ollut itsenäinen oikeus päättää kyseisen kalastuspaikan kalastuksesta, kalastustavoista ja –ajoista. Patokalastuksen rajoitukset sekä käytettävät patorakennelmat on määritelty jo 1500-1600 –luvuilla annetuissa Ruotsin kuninkaan päätöksissä. 

Tähän vielä lisää historiakuvausta…..

Lohipatoyhtymän erityisasema ja kalastusoikeudet on todettu lukuisissa selvityksissä, ratkaisuissa ja päätöksissä. Oikeus on säilynyt muuttumattomana ja samansisältöisenä.